Väkerrellen

Herkuleksen sivutuotteet

Ex-aviomies antoi minulle lahjaksi alennuskorista löytämänsä Herkuleksen kaudet 2 ja 3. Olimme samaa mieltä siitä, että työttömänäkin on hyvä omata tavoitteita: kuten tässä tapauksessa tavoitteena on selvittää, onko sarjassa oikeasti jokin suurempikin juoni. Olen nyt katsonut 6 jaksoa kehräten siinä samalla, jäljellä on 30. Aavistan että pian tulee rullista pulaa.

My ex-husband gave me a gift: seasons 2 and 3 of Hercules: The Legendary Journeys from sale box. We agreed that it's good to have some goals even while I'm unemployed, like trying to find out if there is a real plot in the series. So far, I've watched six episodes and spun while I watched. I have 30 episodes left, and I think there will be shortage of bobbins soon...

Kuppi teetä ja hyvä tarina

Suosikkitapani viettää pimeää talvi-iltaa on lukeminen. Keitän kupillisen teetä, aloitan sukkaparin ja valitsen e-kirjan luettavaksi. Luen paljon, ja suosikkilajini on fantasia ripauksella romantiikkaa. Scifi menee, jos se on avaruusoopperaa, samoin pidän historiallisista romaaneista joissa on yliluonnollisia aineksia. Ylipäätään fantasia ihmissuhteilla ja draamalla on minun makuuni. Olisin varmaan innostunut Twilightistä paljon, jos kirja olisi ilmestynyt viisitoista vuotta sitten.

My favorite way to pass a long winter night is reading. I love to make a cup of tea, cast on a pair of socks and pick an e-book to read. I read quite a lot, and my favorite genre is fantasy or dark fantasy with romantic elements. I like space opera scifi and fantasy elements in historical novel. Supernatural with relationships and a bit of drama is my piece of cake. I probably would have been charmed by Twilight if I had read it fifteen years ago. 

Olen hankkinut kaikki kirjani viime vuosina Fictionwiseltä. Olen nopea lukemaan, joten lukeminen tietokoneen ruudulta ei haittaa. E-kirjat ovat halvempia, ei tarvitse odottaa postitusta viikkokausia ja niiden varastoiminen ei ole ongelma (jossain vaiheessa kirjoja oli kaikkialla) JA voin lukea samalla kun neulon. Valitettavasti viime aikoina lähes kaikkiin Fictionwisen uusiin kirjoihin on ilmestynyt merkintä maantieteellisestä rajoituksesta, joka tarkoittaa että he eivät myy noita kirjoja USAn ja Kanadan ulkopuolelle. En ole tästä järin iloissani, koska paikalliseen kirjastoon nämä romaanit eivät koskaan ilmesty. Voin valita Fictionwisestä ostaessani tuntemattoman kirjailijan teoksen jos tykkään "maistiaisluvusta" mutta en varmaan viitsisi tilata pokkaria tai kovakantista Bookdepositoryltä ellen olisi lukenut saman kirjailijan töitä aiemmin. Toivottavasti Fictionwise pistää jossain vaiheessa pystyyn haarakonttorin Eurooppaan tai löydän jonkin muun vastaavan vaihtoehdon lukuharrastukseni tarpeisiin. E-books.com vaikutti koe-ostoksen perusteella ihan hyvältä paikalta.

I have been buying all my books from Fictionwise. I'm a quick reader, so I don't mind reading from computer screen. E-books are cheaper, I don't have to wait weeks for the shipping, and there is no storage problem (which was a real issue at some point), AND I can knit while I read. Unfortunately, lately they seem to have added a note about "a geographical restriction" on most of their more recent books, which means they don't sell those e-books outside US and Canada. I'm not happy about this, because there is zero change I'm ever going to be able to get these titles from my local library. The genre isn't popular enough to be translated in such an obscure language as Finnish, and English titles are rare on the library shelves. I can pick an unknown title from Fictionwise, but I'm not likely to order a paperback or a hardback from Bookdepository if I'm not familiar with the author's work.  I hope they will set up an European branch at some point or I will find another store with wide selection of books. E-books.com seemed like a good option, I bought one title from them last week.

Tämä tässä on Jacaranda-sukka Janel Laidmanin kirjasta "The Eclectic Sole". Lankana on Titityystä ostettu Shibui Sock, väri Lily Pond. Sukkapari valmistui eilen, ja viralliset loppusanat lausutaan iltapäivällä kunhan sukat ovat kuivuneet pingotuksen jäljiltä.

 

This is Jacaranda from Janel Laidman's book "The Eclectic Sole". Yarn is ShibuiKnits Sock in Lily Pond. I finished the pair yesterday and will post the pictures later in the afternoon when the socks have been dried. 

Sain syntymäpäivälahjaksi lahjakortteja Lankaideaan ja koottuani ne yhteen tein perjantaina toivioretken uusi villapaita tähtäimessäni. Pohdinta oli melko vaikea, sillä jostain ihmeen syystä kaikki minua miellyttävät mallit olisivat sopineet hyvin Cascade 220:lle, jota ei Lankaideassa ole kaupan. Ilmeisesti Hjertegarnin Palinosta, jota käytin epäonniseen Baby Cables-villapaitaan, jäi jotain uutta oppia mieleeni, koska tällä kerralla en edes harkinnut sen halpaa seireeninkutsua. Päädyin sitten Rowanin Felted Tweediin, josta suunnittelen Eunny Jangin Tangled Yoke Cardigania. Neuloin kiltisti kaksi mallitilkkua ja pesin ne pesukoneessa viikonloppuna säästyäkseni ällöttäviltä yllätyksiltä. Joudun neulomaan villatakin 3.0mm puikoilla, mutta lanka ja pesukoneeni tulevat juttuun mainiosti. Loppurahalla sai vielä keltaista sukkalankaa, Colinetten Jitterbugia, joten valinta oli oivallinen. Sulhanen osti neulottavakseni Sandnesgarnin Palettea. Se vaikuttaa suoralta Zauberball-kopiolta, on mielenkiintoista nähdä onko se perinyt Zauberballin ärsyttävätkin puolet vai ainoastaan kauniit värinvaihdokset.

 

My birthday gifts included two gift cards to use at my LYS, Lankaidea, so on last Friday I went there hoping to find a new sweater project, preferably not disastrous like recent ones (excluding the Sundog, which was fine). Making a choice was hard, because most of the patterns I fancy, work well with Cascade 220 which is not available at Lankaidea. I guess I have learned something, because I did not succumb to Hjertegarn Palino's cheap siren call (the unfortunate yarn I used for Baby Cables). I bought Rowan Felted Tweed instead. I'm planning to knit Eunny Jang's Tangled Yoke Cardigan with it. This time I was reasonable and knitted two swatches and put them into washing machine. The yarn behaved very well. The only downside is that I have to knit the cardigan with 3.0mm needles.
The rest of the money I spent on sock yarn, yellow Colinette Jitterbug. My fiance bought me a ball of SandnesGarn Palette to knit for him. It looks like a carbon copy of Zauberball. I wonder if it has inherited Zauberball's annoying features as well, or just those pretty color changes.

His green

Olen ollut tänään hieman kärttyinen. Ensiksikin Baby Cables ei kutistunut alkuperäiseen kokoonsa kuivausrummussa. Kolme kierrosta kuivausrummussa lyhensivät hihoja niin, että ne ovat enää 5cm liian pitkät, mutta eivät auttaneet yhtään siihen stripparin kaula-aukkoon. Toiseksi aloitin eilen dieetin, tavoitteena päästä takaisin normaalipainoindeksille, joten minun on kylmä ja villapuseron puute ärsyttää. Olen kuluttanut aamun Ravelryssä etsimällä laatikkolangoille sopivia villapaitoja, mutta kaikissa on vääränlainen kaulus. Tiedän että vilu katoaa muutaman päivän kuluttua, mutta siihen asti olen ärtyisä. Motivaatio-osasto ainakin toimii, kun kysyn itseltäni haluanko olla häissäni ylipainoinen. Onneksi on vielä paljon aikaa.

I've felt a bit cranky today. First reason is that the Baby Cables sweater did not shrink back in the dryer. Three rounds in the dryer shortened the sleeves so they are only 5cm too long, but did nothing to that pole dancer neck. The second reason: I started a diet yesterday, aiming to get back to normal bmi, so I'm feeling cold, and having no sweater annoys me. I've spent the morning on Ravelry looking at different sweater patterns I could knit with a stash yarn, but they all have odd necklines. I know the feeling of cold will pass in a few days, but until that I'll be grumpy. Asking myself if I want to be overweight at my wedding works well for a motivation. I have plenty of time.

His green mittens
38g of Miinan möttöset in Rapaperi
3.75mm DPNs, 2 buttons

Malli on omasta päästä, langan ostin neuleretriitistä siksi että se oli sulhasenvihreä. Käsittäkseni pohjalanka on Pirtin villalankaa, samaa tavaraa kuin Ilun kotimainen sukkalanka. Olen niin lampaiselle langalle allerginen, joten pesin langan ennen neulomista. Sen jälkeen sujui kivasti, eikä tarvinnut enää aivastella. Napit ovat omasta nappilaatikosta.

The pattern is mine, the yarn was bought at the knitting retreat because it was "his green". It's dyed with rhubarber. I think the base yarn is Pirtti's wool yarn, the same brand used in Handu's Finnish sock yarn. It smells like a sheep, and I'm allergic, so I had to wash it before knitting. After the wash it was nice to knit and sneezing stopped. The buttons are from my button box.

Sain CTNY:n synttärivaihtopaketin! Se sisälsi rakastamiani Marks&Spencerin luomumaitosuklaanappeja, jotka ovat kestotilauksessa kaikilta lähipiirin Englannin matkalaisilta. Onneksi niitäkin voi syödä kohtuudella. Kaunis, minun tyyliseni sininen riipus. Silmukkamerkkejä joissa oli possukin, kehräysvillaa - tunnen itseni hemmotelluksi, kiitos!

I got my gift from CTNY birthday swap! It included M&S organic milk chocolate buttons, which I love. I'm eating them in reasonable amounts now. Beautiful blue pendant, just my style. Stitch markers - I especially like the tiny pig and some fibers to spin. I feel spoiled!

Kenkuttaa

Minua kenkuttaa. Ihana sininen Baby Cables-puseroni venyi pesussa gorillakokoiseksi, vaikka pesin sen langanvyötteen mukaisesti, eikä minulla ole kuivausrumpua jossa voisin yrittää kutistaa sen. Se vietiin tulevaan anoppilaan hätä-apuna. Tämä olkoon viimeinen kerta, kun neulon mitään superwash-langasta. Ei Cascadekaan huovu 30 asteen konepesussa, ja sitä sentään voisi yrittää kutistaa kotioloissa pienemmäksi.

I'm irritated. My lovely blue Baby Cables-sweater grew gorilla-sized when I washed it in machine, according to yarn manufacturer's instructions, and I don't have a dryer so I cannot try to shrink it. I gave it to my future MIL for emergency care and told it cannot become worse, so she has free hands. This will be last time I knit anything using superwash yarn. Cascade doesn't felt in gentle wool cycle, 30 C, and with that yarn I at least have a chance to shrink it at home.

Basic mitten pattern from Ann Budd's Knitter's Handy Book of Patterns
34g of Cascade 220, color 8400
size 4 - 6 years
3.75mm DPNs

Titityyn sukkaklubi tältä syksyltä

Lankaa sataa kuin taivaasta laatikoihini. 

Yarn is raining from heavens into my stash.

Lankalaatikon emäntänä järjestin kesällä tempauksen, jossa neulottiin kirjahyllystä löytyviä ohjeita. Nyt syyskuulla oli aika arpoa palkinto tempaukseen osallistuneiden kesken, ja samoihin aikoihin sain Socktopuksen sukkalankaklubista vyyhdin Wollmeise-sukkalankaa sekä Yarnissiman klubia varten suunnitteleman sukkaohjeen. Tarjosin näitä toisena palkintovaihtoehtona arvonnan voittajalle. Taidan olla immuuni Wollmeise-pöpölle, koska tilasin sieltä lankaa joskus muinoin kun sai vielä ilmoittaa sähköpostilla mitä haluaa ja kuinka paljon, ja silloinkin lopuksi päädyin myymään ostokseni pois. Mitä ohjeeseen tuli, olen ollut hieman pettynyt siihen että kaikissa neljässä sukkaklubin paketissa jotka olen saanut, sukka on aloitettu kärjestä alkaen. Jos olisin tiennyt tämän viime vuonna, en olisi liittynyt klubiin. Voihan aina toivoa, että viimeisissä paketeissa tyyli vaihtuu.

As a hostess of Lankalaatikko (the yarn diet group) I arranged a summer challenge which aimed at knitting from the patterns we already owned. I held a raffle for participants in September, and around the same time I got my fourth packet from Socktopus club, a skein of Wollmeise and a sock pattern Yarnissima had designed exclusively for the club. I offered those as an prize option for the winner. I think I'm immune to Wollmeise-virus, because I ordered five skeins from her back when you could e-mail the color, intensity and which yarn you wanted, and ended up selling them all. About the Yarnissima pattern; I have been a bit disappointed because all four patterns I've recieved from Socktopus club are knitted toe-up. If I had known this last year, I wouldn't have signed up. I can always hope there will be a cuff down-pattern in last two packets.

Laurau (ei blogia, mutta Ravelryssä täällä) voitti Lankalaatikon arvonnassa ja valitsi palkinnokseen Wollmeisen ja sukkaohjeen. Olin iloisesti yllättynyt, kun hän päätti lahjoa minua kiitokseksi Lankalaatikon emännöinnistä. Sain lahjakortin Twist Collectiveen sekä tänään postissa saapui Handun käsinvärjättyä merinosukkalankaa, väri Terassi taivaan alla. Ihanaa!

Laurau (she doesn't have a blog, the link leads to her Ravelry profile) won the raffle and chose the Wollmeise/Yarnissima for her prize. I was happily surprised when she wrote that she wanted to thank me for hosting the Lankalaatikko group and sent me a gift certificate to Twist Collective and a skein of handdyed Handu merino sock yarn. The color is "Terrace under the sky". Lovely!

Lahjakortin lunastuskohdetta mietin pitkään ja hartaasti. Melkein ostin Wisterian tai Lumisen, mutta  päädyin sitten kuitenkin Kristi Schuelerin suunnittelemaan Sundog-paitaan. Ajattelin että uusi neuleohje toisi vähän puhtia pakkoneulelistalleni, sillä en ollut vielä löytänyt sopivaa ohjetta Emilin tämän talven villapaitaan. Sundog neulotaan ylhäältä alaspäin, joten sillä on todellista toivoa valmistumisesta. Ajattelin käyttää tummanvihreää Cascade 220:stä vartaloon, ja kaarrokkeeseen tilasin Handusta norjalaista villalankaa nimeltään Pikkulanttu nukkuu. Luultavasti tiheys sopii, jos neulon kaksinkertaisena. Väri oli vain niin hyvä, ja onhan pusero omalle Pikkulantulleni. Lasken tämän vain osittaiseksi sääntörikkomukseksi loppuvuoden "lankaa retriitissä/synttärilahjaksi/messuilta"-säännöstössäni, koska laskutin sen retriittibudjetistani. Yhden vyyhdin ostaminen kolmen varastovyyhdin käyttämiseksi on suorastaan hyveellistä. Ainakin jos pusero sitten valmistuu täksi talveksi.

I thought long and hard about which pattern to choose. I almost picked up Wisteria or Luminen, but in the end I chose Sundog by Kristi Schueler. I can use it for Emil's winter sweater. Maybe a new pattern will give some enthusiam to help with required knits list. Sundog is knitted from the top, so it has better chances of getting finished. I'm going to use dark green Cascade 220 for the body, and I ordered green variegated from Handu for the yoke. The color is called "Pikkulanttu nukkuu" after a Finnish children's rhyme. I decided it's only a small setback against my stash rules, since it's only one skein and I can use three from my stash. Theoretically I'm supposed to buy yarn only from the knitting retreat, for my birthday, and from craft fair in November. I removed the skein from my retreat budget.

Titityyn sukkaklubilankana oli Knitting Goddess-sukkalankaa. Tämä väri on Bollywood. Lanka huvittaa minua, koska herraseurani suosikkipuuhaa iltaisin Islannin matkalla oli tuijottaa satelliitiltä Bollywood-musiikkivideoita. Käsittääkseni Master Saleem ja kumppanit vetosivat hänen huumorintajuunsa. Luulen, että tämä lanka saattaa päätyä miessukiksi.

Titityy's sock yarn club was by Knitting Goddess. This color is Bollywood, which amuses me because my gentleman's favorite night activity during our trip to Iceland was watching Bollywood music videos from satellite. I understood that Master Saleem etc. somehow touched his sense of humor. I think this yarn might become mansocks.

Smart-kokeilu

Viime viikonloppuna minulla oli taas koulunkäyntiavustajan tutkinnon lähijakso. Perjantaina kuunnellessani etiikka-luentoa neuloin saapassukat Emilille. Hän on keksinyt metsässä rämpimisen riemut, joten kumisaappaat tarvitsevat täytettä. Kun tulin kotiin kymmenen aikoihin, lastenhuoneesta kuului tepsutusta ja jouduin lahjomaan Aleksanterin villasukkaparilla jotta hän menisi takaisin sänkyyn. Virnuilusta päätellen hän ei kadu.

Last weekend we had two days of classes in special needs assistant training. On Friday I knitted a pair of boot socks for Emil during the ethics lecture. Emil has discovered the joys of wading around in forest, so he needs a proper pair of boot socks to keep the rubber boots on his feet. After I got home around ten o'clock, I heard steps from the children's room and I had to bribe Aleksanteri with those socks to get him back to bed. The grin on his face tells that he isn't sorry at all.

SandnesGarn Smart, color 67233, 50g
size 27. Cuff 40sts, foot 42 sts. 2.75mm DPNs

Nämä sukat aloitin vain siksi, että halusin päästä eroon yksinäisestä Smart-kerästä ja tarvitsin kouluun jotain ajankulua. En oikeastaan tykännyt Smartista, se toi mieleeni Jannen. Molemmissa langoissa oli irtokuituja, sellaisia väkkäräisiä värjättyjä jotka pistivät inhasti esiin villan seasta. Jannessa syynä oli nylon, mutta Smart on vyötteensä mukaisesti täysvillaa joten kyse oli varmaan karkeammista karvoista.  Ei minun lankani. Pidän Cascaden 220:stä paljon enemmän, ja hinta per metri-suhteessa se on huomattavasti halvempaa kuin Lankaideasta ostamani Smart. Superwash-käsittelyä en tarvitse, koska pesukoneeni villapesuohjelma on kyllin hellävarainen. En varmaankaan käytä tätä toiste.

I knitted this pair only because I wanted to use up my only ball of Smart and I needed something to pass time in school. I didn't like Smart, it reminded me of Gjestal's Janne yarn. Both yarns have loose hairs sticking out of the wool. In Janne it was nylon (which I could pluck out, and I don't think that's a good quality in wool/nylon blend) but Smart label tells it's 100% wool so I think they were guard hairs. Not my  yarn. I like Cascade 220 better, and it is cheaper when I compare yardage and price agains the Smart I bought from Lankaidea. Superwash is not an issue for me, because my washing machine has a very gentle wool cycle. I probably won't use this yarn again.

Olen tehnyt muistilistaa neuleretriittiä varten. En varmaankaan ota rukkia mukaani, koska tällä hetkellä on kesken useita neuleita ja jonossakin sellaisia, jotka olisi hyvä saada lähiaikoina valmiiksi. Yleensä kehrään silloin, kun kaikki keskeneräiset neuleeni ovat jotenkin hankalassa vaiheessa ja haluan rentoutua. Odotan viikonlopulta mahdollisuutta nukkua kunnon yöunet, hyvää ruokaa ja mahdollisuutta puhua neulomisesta ja langoista niin paljon kuin sielu sietää.

I've written a list of things to pack for the knitting retreat. I think I'll leave my wheel at home, because I have several Wips on the needles and some winter knits still waiting on the queue. Usually I spin when all my WIPs are in challenging part of the pattern and I want to relax. I'm waiting for the weekend so much: I want to sleep properly, eat without having to cook, and discuss knitting with likeminded people.

Lankojen ostamista olen taas miettinyt paljon. Nyt on taas menossa se vaihe, kun ihanien kauppojen päivitykset eivät voisi vähempää kiinnostaa vaan tekisi mieli kutoa pois kaikki tuolla laatikon kätköissä odottavat puserot. Näköjään lankojen ostamiseenkin voi kyllästyä. Tuntuu, että mitä kauemmin neulontaharrastus jatkuu, sitä useammin tulee näitä parin kuukauden pätkiä kun haluaisi vain päästä eroon kaikista niistä projekteista jotka neulojan päässä odottavat aloittamistaan. Olen taas muistanut että kahdella vyyhdillä käsinvärjättyä sukkalankaa voi käydä parturissa leikkaamassa tukkansa, kolmella vyyhdillä siihen saa sävyn ja neljällä vyyhdillä uudet kivat housut. Oli jo aikakin, sillä aiemmin tänä syksynä kulutin puhki seitsemän vuotta sitten ostamani farkut. Pidän vähän kalliimmista vaatteista (ei nyt mistään muotinäytösmerkeistä mutta Espiritistä ja vastaavista) joten suurin osa vaatevarastostani on peräisin siltä ajalta, kun entinen aviomieheni sai työpaikan eikä meillä vielä ollut lapsia. Hän maksoi minulle rouvanpalkkaa vaatekaupassa tuhlattavaksi - edelleen muistelen lämmöllä tuota ihanaa ajatusta.

I've been thinking about stash knitting a lot. It happens in phases; now nothing in shop updates interests me and I want to knit all sweaters I have waiting in my stash so I could wear them. Apparently one can get tired of buying yarn. Longer I knit, more often these periods of two or three months of disinterest come up. I just want to finish the projects queued in my mind. I've remembered that two handpainted skeins of sock yarn equal a haircut, three of them dye my hair and four skeins get me a new pair of trousers. It was about time, because this year I managed to wear through the jeans I bought seven years ago. I have a preference for a bit expensive clothes (no catwalk brands, heaven's sake, but Esprit and equal), so most of my clothes are from the time my ex-husband got a job and we didn't have children yet. He gave me "his lady's salary" I could spend at clothing store - I still remember warmly that wonderful idea.

Auringonnälkä

Waffle Knit Discloth by Deb, free pattern available here
1 ball of Lily Sugar'n Cream Naturals, color 02046. Purchased from Secret Wool.
5.0 mm needles

Posh Yarn Emily (wool, angora, cashmere), color Jungle
size 39
2.75mm DPNs

Syyssateet ovat alkaneet, kuten värittömistä kuvista näkyy. Tänä vuonna aion toivoa joulupukilta kirkasvalolamppua. Toivottavasti se lopettaa keltaisten lankojen himoamisen. Keskeneräinen pitsihuivi on keltainen, neulon Aleksanterille keltaisia syyslapasia ja tilasin viime viikolla Loopy Ewen alennusmyynnistä viisi vyyhtiä keltaista Dream In Color Classya. Jopa olohuoneeni uudet tapetit ovat keltaiset. Tämä on jo vakavaa.

Autumn rains have begun, as you can see from my colorless pictures. This year I'm going to ask for a daylight lamp from Santa. I hope it would stop the craving for yellow yarns. My shawl project is yellow, I'm knitting a pair of yellow mittens for Aleksanteri and I ordered 5 skeins of yellow Dream in Color Classy from Loopy Ewe's sale last week. And my new living room wallpapers are also yellow... This is getting bad.

Purolapaset

Basic Mitten pattern from Ann Budd's "Knitter's Handy Book of Patterns"
1 * 50g  of Novita Puro, 805 Revontulet
1 * 50g of Novita Puro, 806 Jäätynyt Karpalo
3.75mm DPNs

En millään tajua, miten toisesta peukalosta saattoi tulla selvästi kapeampi. Huomasin asian vasta pääteltyäni langanpäät ja heitettyäni loput roskikseen säästääkseni mahdolliset turkiskuoriaiset kiusauksilta. No, katsotaan mitä pingotus voi tehdä asialle. Jos sekään ei auta, annan lapaset silti entiselle miehelleni kuten tarkoitus oli. Hänen tyttöystävänsä neuloo, joten paleltumisvaara ei ole kiinni vain minun kädentuotteistani. Kelpaavat nämä hätätilakäyttöön ainakin.

I don't know why the second thumb is clearly more narrow than the first. I noticed it only after I had wowen in the ends, and thrown the rest in the garbage bin to save the random carpet beetle passing by from temptation. Well, I'm going to wait and see if blocking helps. Even if it doesn't, I'm still going to give the mittens to my ex-husband as planned. His girlfriend knits, so it's not up to me if his hands freeze. This pair will suffice for emergency use at least.

Häät menivät hyvin, viihdyin mukavasti. Olisin viihtynyt paremmin, jos olisin päässyt tanssimaan, mutta kenkäni paljastuivat tappajamalliksi. Kyllä aika kultaa muistot, sillä pidin samoja kenkiä ainoastaan sen kerran omissa häissäni ja olisi pitänyt tajuta, että veritahrat kantapäissä kertovat jotain. Maalasin valkoiset satiinikengät Sinoperin silkkimaalilla turkooseiksi ja paistoin 150-asteisessa uunissa viisi minuuttia kiinnittääkseni värit. Kenkiin tuli mahtava kiilto, voin suositella! Neljällä eurolla uusi väri eikä tarvitse olla mikään taiteilija onnistuakseen.

The wedding went well, I enjoyed the trip. I would have enjoyed even more, if I could have danced, but my shoes revealed their true nature. They are a killer model. Time truly has added a rosy shine to memories, because I wore the same shoes in my wedding, never after that day, and I should have known there is something suspicous going on when I saw the blood stains on the heel... I painted the white satin shoes with turqoise silk paint from local craft shop and then baked them in the oven, 150 celsius for 5 minutes. The shoes have a glorious shine, I can recommend this technique! The color cost only 4 euros and one doesn't have to be an artist to succeed.

Maanantaina juhlimme poikaystävän nimipäivää etukäteen. Olin varannut lahjaksi kurssin Helmimeressä. Kumpikaan meistä ei ollut aiemmin tutustunut helmitöihin. Kurssilla jokainen sai tehdä mitä tahtoi, ohjaaja neuvoi tarvittaessa. Itse askartelin avainketjun. Onhan tuo aika bling-bling, seuraavalla kerralla tekisin hieman hillitymmän, mutta ehdottomasti askel ylöspäin neonvihreästä kangassuikaleesta jossa lukee isolla messumainoksia. Tein kahdet samantyyliset korvakorut, mutta lastenvahtina toiminut pikkuveli vei toiset mennessään tyttöystävänsä syntymäpäivälahjaksi. Pidän helmityöt mielessä kun joulu lähestyy, suvun lahjominen korvakoruilla on huomattavasti nopeampaa kuin sukkien neulominen kaikille.

On Monday we celebrated boyfriend's name day before the actual date. I had booked a class at local bead shop. Neither of us was familiar with beads before. Everyone could make what they wanted in the class, the instructor was there more as an adviser than a teacher. I made a key chain. It's rather sparkly, maybe a bit too much of bling-bling, but it's still better than neon green fabric chain with exhibition advertisements printed on it. I made two similar sets of earrings, but my little brother took a set to give to his girlfriend for her birthday. I keep beads in mind when it's time to make Christmas gifts, jewelry is much quicker than knitting for everyone.

Yön pimeinä tunteina...

Tampereen Hervannassa ommellaan pieniä, pieniä pistoja.

In the darkness of the night in Tampere, Hervanta, small stitches are sewn.

Morsiamen pussukka, ilmainen ohje Amoriini.com-sivustolta
Kalpeansinistä satiinikangasta Eurokankaan palalaatikosta
Helmet, lukko: Helmimeri

En ole menossa naimisiin, vaan minua odottaa ensimmäinen virallinen edustustehtäväni poikaystävän sukuhäissä lauantaina. Kuulemma vaihtoehtoni hänen suvulleen esittäytymisessä olivat joko nämä häät, tai sitten seuraavat hautajaiset. Päätin valita häät ja kävin viime viikolla kaupassa ostamassa silkkimekon. Tarvitsin siihen sopivan laukun, ja huomenna ajattelin vielä käydä hakemassa Sinooperistä silkkimaalia ja maalata valkoiset satiinikenkäni sinisiksi. On vähän hermopaineita, joten keskityn viilaamaan vaatteita. Oma sukuni on oikeasti todella pieni, lasteni lisäksi ainoastaan veljeni, ja ensimmäisen mieheni kanssa olimme oma saarekkeemme vailla läheisiä yhteyksiä hänen sukulaisiinsa. Tämä uusi on sukurakasta sorttia, ja minun näkökulmastani se on melkein eksoottista - olenhan viimeksi ollut sukujuhlissa 1992... Kylmä hiki nousee otsalle vähemmästäkin.

The pattern is a freebie from bridal webpage, satin fabric and pearls from my local shops. I'm not getting married, merely preparing for my first social event at boyfriend's family wedding on Saturday. I was told that my options for being introduced to his extended family were this or the next funeral. I decided to choose the wedding and last week I bought a silk dress. I needed a small purse to match, and tomorrow I'm planning to go craft shop and buy silk paint so I can dye my white satin shoes blue. I'm a bit nervous, so I'm tuning my clothes. My own family is really small, only my children and a brother, and when I was married, my first husband was not close to his family so we barely saw them. The new guy is a family loving sort and it seems almost exotic to me - last time I participated a family gathering was in 1992... One could break into cold sweat for less.

Pussukan jujuna on lukko. Helmistä tehty ketju on kyllin pitkä kädessä kannettavaksi, mutta jos pitää syödä tai tanssia, laukun voi ripustaa pienellä kaulaketjulukolla roikkumaan mekon vyötärölenkistä. Helmet maksoivat kuusi euroa, lukko 1,50 ja satiininpala 1,25 euroa. Kankaasta riittäisi vielä kahteen vastaavaan laukkuun. Se on hyvä, koska Aleksanteri haluaa oman.

The idea of this purse is a lock. String of beads is long enough to carry by hand, but for dancing or eating I can fasten the string on my  waistband with a small lock, like those used on necklaces. The beads cost 6 euros, the lock 1,50 and a piece of satin fabric 1,25 euros. I still have enough for two bags. It's good, because Aleksanteri told me I must sew one for him.

Väriä, väriä

Olin niitä onnekkaita, jotka ehtivät ilmoittautua Päivölässä järjestettävään neuleretriittiin ennen kuin kiintiö tuli täyteen. Minun on tietysti hyvä puhua, mutta järjestäjiltä oli varmasti hankala päätös rajata väkimäärä 40:een koska innokkaita oli niin paljon. Kahden vapaaehtoispohjalta toimivan ihmisen voimavarat ovat silti rajalliset, ja varmasti onnistuneelle retriitille tulee jatkoakin. Mietin ilmoittautumista apujärjestäjäksi silloin, kun ajatus nousi ensimmäisen kerran esille, mutta omat kiireet estivät sen. Nyt sellaiseen olisi hyvin aikaa. Työpajoista ilmoittauduin mukaan neuleen kirjontaan. Se on taito joka minulta vielä puuttuu, muista työpajoista minulla on jo alkeet hanskassa. Neuleretriitti on mielessäni eniten miniloma; saan neuloa, kehrätä ja puhua langoista niin paljon kuin sielu sietää, ei tarvitse kokata, eikä yöuntanikaan häiritse kuin satunnainen punaviiniä nauttinut neuloja. Se on pientä se.

I was one of those lucky ones who managed to get a place at first Finnish knitting retreat at Päivölä civil college in the end of September. I know it's easy for me to say, but I think it was necessary for the organizers to stick with a limit of 40 participants. All is organized by two volunteer knitters, so there is a limit what they can do, and I'm sure there will be a second retreat if the first goes well. I considered offering my help when the idea was first discussed at Finnish Knitters forum on Ravelry, but I was too busy with my own life. Now when I'm a carer, I have plenty of time.
There are four different workshops offered, spindle spinning, bead knitting, Tuulia Salmela's Tailored Sweater and needleworking on a knitted fabric. I enrolled to last one, because it's unfamiliar subject to me. I think knitting retreat as a mini vacation: I can knit, spin and discuss yarns as much as I want, I don't have to cook, and only thing disturbing my sleep is a random knitter who has enjoyed red wine. It's great.

Viimeinen työpäiväni oli perjantaina, ja viimeistä palkkapäivää juhliakseni tilasin kasan langaa Secret Woolista. Lähinnä Cascadea poikien villapaitoihin, kuten edellisessä kirjoituksessani vihjasinkin, yksi kerä Lily Sugar'n Cream puuvillaa tiskiräteiksi jotka sopivat tuleviin maitokahvin värisiin keittiön kaapinoviini. Väri-iloa täynnä koko säkki.

My last day at work was Friday, and I celebrated my last wages with an order at Secret Wool. Mostly Cascade 220 for children's sweaters like I previously mentioned, and a lone ball of Sugar'n Cream to knit discloths which match my new kitchen cupboard doors (cappuccino, should arrive before the end of month). A bag full of color!

Keskeneräiset työt ovat tuttuun tapaansa taas riistäytymässä valloilleen, mutta oletinkin niin tapahtuvan. Jostain syystä neulominen ei tunnu lainkaan niin inspiroivalta, jos keskeneräisiä töitä on vain yksi tai kaksi. Sain tänään valmiiksi poikaystävän veljelle lupaamani sukat remonttipalkaksi, mutta aloitin lapaset Novita Purosta. Perjantaina alkoi huivittaa, joten silloin puikoille päätyi Sigrunilta saamani oljenkeltainen Istex Einband. Ohjeen löysin Islannista ostamastani kirjasta, Triangular shawl from Onundarfjordur:n (Ravelry-linkki) reunuksen kuviot muistuttivat mielestäni tähkiä.
Olen kyllä tykännyt Purosta tähän saakka. Väriyhdistelmät eivät ole yhtä rohkeita kuin Norossa, mutta lanka on paljon miellyttävämmän tuntuinen käsissä. Pehmeä. Samoin hinta, 3,25 euroa 50g kerä paikallisessa Vapaa Valinnassa kallistaa vaakaa Puron puoleen. Kaksi riviä kerältä-toteutus tekee lapasten neulomisesta addiktiivista; olen kuluttanut tämän blogimerkinnän kirjoittamiseen toista tuntia koska keskeneräinen lapanen on tietokoneen vieressä ja aina tekisi mieli neuloa vielä yksi raita siltä varalta että koko lapasen mitan jatkunut Jäätyneen Karpalon vihreä/punertava säie vaihtuisi joksikin toiseksi. Värit ovat luonnossa kirkkaammat, tuo resoriosan vaalanpunainen muistuttaa lähinnä aniliinia.

My WIPs are spreading around the house once again, but I expected it would happen. Knitting doesn't inspire me nearly as much if I have only one or two projects on the needles. Today I finished the socks I promised to boyfriend's brother for helping with the renovation but I cast on a pair of mittens in Novita Puro. On Friday I wanted to knit lace, so I started a project using straw yellow Istex Einband I got from Sigrun. The pattern is from the book I bought from Iceland, Triangular shawl from Onundarfjordur (Ravelry link) because the border motif looked like a cob.
Puro is a new autumn yarn from a Finnish manufacturer, basically a copy of Noro but the colors aren't as bold and the yarn is much softer. I like knitting with it so far, the yarn feels nice in my hands and the price is good. 3, 25 € for 50g ball in a general store. Changing balls every two rows makes knitting addictive; writing this blog entry has taken more than a hour because the mitten is next to computer, and I keep knitting a few rows to see when Frozen Cranberry's green/rose pink strand is changing to some other color. The colors are brighter in nature, the pink in the cuff is more like a hot pink.